Viikonloppuna tulin valituksi Uudenmaan Kokoomuksen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Innolla odotan mitä kaikkea ensi vuosi voikaan tuoda tullessaan.

Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi valittiin Heikki Vestman Sipoosta, sekä toiseksi varapuheenjohtajaksi Jarno Limnéll Espoosta.

Alkuvuodesta 2020 avaan lisää ajatuksia tulevan vuoden suunnitelmista Uudenmaan piirin osalta.

Iso kiitos luottamuksestanne!

Lisää vuoden 2020 kokoonpanosta voit lukea täältä.

KAUPUNGIN INVESTOINNEISSA OLTAVA KULUKATTO

Kaupunginjohtaja on toivonut, että puolueryhmät keskustelisivat kriittisesti tulevan Tolkis skolanin kokonaisuudesta, koska oppilaskohtaiset kustannukset ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Koulun tämän hetkinen kustannusarvio on lähes 5,6 miljoonaa euroa, kun alkuvaiheessa kustannusarvio oli noin 3 miljoonaa euroa. Koulun arvioitu oppilasmäärä on 140 oppilasta ja näin olemassa olevan koulun remontoimisen sekä uudisosan liikuntasalin ja pukuhuoneiden kustannusarvio on 40.000 € oppilaspaikkaa kohden. Vertailun vuoksi Västra Enhetsskolanin kokonaan uuden rakennuksen hinta on 38.747 € oppilaspaikkaa kohden.

Vai onko kaupungin päättäjien poliittinen tahtotilanne se, että syksyn ja ensi vuoden tulevat vaalit näyttävät olevan järkevän talouspolitiikan esteenä? Edellisellä valtuustokaudella tehty pää
tös, että Tolkis skolan rakennetaan, on toki koululaisten kannalta hyvä nykyisten väliaikaisten tilojen sijaan. Koulun rakentaminen ei auta kuitenkaan nykyisiä isompia oppilaita, jotka siirtyvät vuoden parin sisällä yläasteelle.

Tolkis skolan siis rakennetaan ja sen kustannusarvio piti olla noin 3 miljoonaa euroa. Mutta sitten päättäjille tuotiin lisäkustannusarvioita mm. liikuntatiloista ja muista ideoista. Kuka tai ketkä päättävät mitä koulujen tilat maksavat, mitä sinne rakennetaan? Kaupungin viranhaltijoiden roolit tuntuivat menevän sekaisin. Rehtori päättää ja kaupungilla on piikki auki? Missä kulkee raja kustannusten kasvussa?

Ei voi mitenkään olla niin, että koulujen rakentamisessa sekä remontoinnissa ei ole kulukattoa! Jos rakennamme omaa kotia, voimmeko suunnitella ihan kaikkea mitä haluamme ihan millä hinnalla hyvänsä? Onko kaupungilla pohjattomasti rahaa. Ei ole. Velkataakkamme on jo nyt kestämättömällä tasolla.

VE koulun arvioitu kustannus on noussut jo 21,5 miljoonaan euroon. Tolkis skolanin suunnittelun kustannukset karkasivat käsistä. Päättäjiltä ja viranhaltijoilta tuntuu unohtuneen, että raha ei kasva puussa eikä veronmaksajan lompakossa: velka veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. On väärin, että muut koulut jäävät nyt heikompaan asemaan eikä näytä olevan poissuljettua myöskään kyläkoulujen vähentäminen. Onko sitten seuraavana kyläkoulut, VE-koulun pienentäminen vai mikä?

Jo vuosien ajan Tolkis skolan ja Tolkkisten koulu ovat käyttäneet läheistä Tolkkisten monitoimitaloa sisäliikuntaan. Koululiikunnassahan tehdään muutakin kuin sisäliikuntaa, uidaan, hiihdetään, luistellaan, suunnistetaan jne. Nyt kuitenkin Tolkis skolaniin kaavaillaan pientä liikuntasalia Monitoimihallin lisäksi. Tämä lisäys ja koko paisunut kokonaisuus on herättänyt keskustelua jo pitkään. Uskomme, että jos suunnittelu olisi pidetty realistisella pohjalla, koulun rakentaminen olisi edennyt nopeammin. On todella ikävää, että alueen koulujen rakentaminen on kestänyt aivan liian kauan.

Mielestämme veronkorotus ei ole vaihtoehto. Nina Uski jätti kaupunginhallituksen kokouksessa pöytäkirjamerkinnän: ”Jatkossa mikään koulurakentaminen ei voi edetä ilman tarkempaa kustannusten seuraamista ja valvontaa. Investointikatto on välttämätön.”

Mielestämme liikuntasalin rakentaminen Tolkis skolanin yhteyteen on tässä kohtaa täysin turha. Käytetään yhteistyössä kahden koulun kanssa Monitoimihallia, satsataan hallin kunnostukseen tulevaisuudessa. Näin ollen säästämme myös rakentamisessa aikaa, kun tämä rakentamisvaihe jää välistä.

Muistutamme vielä, että meillä on monta sisäilmaongelmista kärsivää koulua ja päiväkotia, joiden kunnostus on välttämätöntä. ”Rahareikiä”siis riittää.

Nina Uski, KOK kaupunginvaltuutettu
Janne Ranta, KOK kaupunginvaltuutettu
Nea Hjelt, KOK kaupunginvaltuutettu
Juha Kittilä, KOK kaupunginvaltuutettu
Hilkka-Leena Orava, KOK varavaltuutettu
Jere Riikonen, KD kaupunginvaltuutettu

Porvoon Kokoomus: http://porvoonkokoomus.fi/kaupungin-investoinneissa-oltava-kulukatto/?fbclid=IwAR0GTkU-drWfCFlaVWjw34KeoUah5bH3oSqbjFafZXn_UFAPAwrP1JSklrY

Porvoo 2030 -Oppiminen digiaikaan -teemailta pohti oppimisen ja koulutuksen tulevaisuuden haasteita.

Paneelissa keskustelijoina:
Anne Lahnajärvi, päätoimittaja, puheenjohtaja
Nea Hjelt, kaupunginvaltuutettu, Porvoon kaupunki
Hilding Mattsson, sivistysjohtaja, Porvoon kaupunki
Jukka Meklin, toimitusjohtaja, Tabletkoulu
Pekka Peura, yksilöllisen opetusmallin kehittäjä
Sanna-Kaisa Pulkkinen, lastentarhanopettaja, Näsin päiväkoti
Kaisa Ryöppy, rehtori, Linnankosken lukio
Teuvo Sankila, kustannusjohtaja, Otava Oppimisen palvelut
Pasi Siltakorpi, erityisluokanopettaja, Pääskytien koulu
Kurt Torsell, muutosjohtaja, Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko

Lisää illasta voitte lukea :
https://www.uusimaa.fi/artikkeli/600038-menestys-on-oppijasta-itsesta-kiinni

När jag var yngre pratade jag med min farmors mamma alltså min momi som var med i kriget som lotta om hur tryggheten var under kriget. Hon svarade genast att det fanns ingen trygghet.
De satte mig att tänka, hur det kändes att vara barn på den tiden när pappan var vid fronten och mamma fick stå i med alla uppgifter kring hemmet natt och dag. I staden var det allmän kaos och barnen såg när människorna dog runt omkring till exempel av bomber. Läget var hela tiden instabilt och man kunde aldrig veta när bombademangen började på nytt.
Onneksi nämä päivät ovat nyt takanapäin kiitos veteraanien. Ja meillä on onni asua turvallisessa, vapaassa ja itsenäisessä Suomessa ja toteuttaa unelmia ja haaveitamme, joten kiitos sotiemme veteraanit, että olette rakentaneet meille turvallisen kotimaan, josta me nuoret suurella kunnialla pidämme huolta nyt ja tuleveisuudessa.
Lyckligtvis är dessa dagar bakom oss och det skall vi tacka krigsveteranerna för. Vi är lyckligt lottade att vi kan bo i ett tryggt, fritt och självständigt Finland. Vi kan förverkliga våra drömmar och visioner, alltså ett tack till våra veteraner, för att ni har byggt upp ett tryggt hemland, som vi ungdomar skall förvalta med heder nu och i framtiden.
Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
En riktigt god självständighetsdag!

Puolueitten väliset neuvottelut on käyty ja keskiviikona 12.6. uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa tehtiin päätös tulevan kauden paikkajaoista.

Vaaliteemoihinikin osuvasti sopien sain suomenkielisenkoulutusjaoston puheenjohtajuuden. Kattavamman kokonaiskuvan takaamiseksi sain myös kokoomuksen naispaikan sivistyslautakunnassa. Tämän lisäksi olen tulevankauden myös hallituksen varajäsenenä.

Nöyränä ja onnellisena kiitän luottamuksesta.

Tulevaisuuden valtiopäivät ylitti kyllä kaikki odotukset! Ohjelmakattaus oli monipuolinen ja pitsti aidosti pohtimaan ja kyseenalaistamaan nykyistä järjestelmäämme, puolueita ja yhteisten asioiden hoitamisen muotoja. Pohdinta päivän teemojen ympärillä jatkuu varmasti vielä pitkään.
Kiitos hienosta ja avartavasta päivästä!

Lisää pohdintaa päivästä luvassa myöhemmin.
#TVP #suomi100

Kielten opiskeluun käytetty aika ja vaiva maksaa itsensä tulevaisuudessa takaisin.
Kielten opiskelu on suuri rikkaus ja mahdollisuus. Me pidämme sitä usein itsestäänselvyytenä. Valitettavasti yhä harvemmat opiskelevat useampia kieliä kouluissa, kuin mitä on pakko. Useimpien opiskelijoiden valikoimaan kuuluu pitkä englanti ja joko pitkä- tai keskipitkäruotsi. Kolmea tai useampaa kieltä opiskelevien osuus on huomattavasti pienentynyt. Kielikysymys onkin siis hieman kaksijakoinen. Suomalaisten kielipääoma kapenee, mutta samalla voidaan todeta, että nykynuoret ovat kuitenkin erittäin taitavia esimerkiksi englanninkielessä. Englanti alkaa kuitenkin olemaan jo perustaito, jonka oletetaan nykyään olevan kaikilla hallinnassa.
Miten saisimme nuoret opiskelemaan enemmän kieliä? Pääsääntöisesti alkaa ensimmäisen vieraankielen opiskelu peruskoulun kolmannella luokalla. Usein ensimmäinen vieraskieli suomenkielisissä kouluissa on englanti. Mielestäni tulisi englanninkielen opetusta ehdottomasti aikaistaa. Monet lapset osaavat jo alle kouluikäisinä useampia englanninkielisiä sanoja, sillä englanninkieli on läsnä jokapäiväisessä arjessa. Miksei siis aloittaa opiskeluakin jo aikaisemmin?
Useat tutkimukset osoittavat, että kielten opiskelulla on paljon positiivisia vaikutteita nuoren tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa oletetaan kielitaitoa miltein kaikissa ammateissa, sillä maailma ja Suomi kansainvälistyy kokoajna. Omasta kokemuksestani voinkin sanoa, että konkreettista kielenkäyttöä tulisi ehdottomasti lisätä oppitunneilla. Puhuminen opettaa paljon ja esimerkiksi ulkomaalaisten koulujen yhteistyöprojektit ja vaihtovuodet opettavat ja luovat varmuutta mitä parhaalla tavalla vieraankielen käyttöön.
Kielten opettamiseen liittyvät kysymykset herättävät Porvoossa paljon keskustelua. Erityisesti ruotsinkielen opetus herättää vahvoja mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Itse kuitenkin ajattelen, että nuoria tulee kannustaa opiskelemaan ylimääräisiä kieliä. Sillä onko tämä ylimääräinen kieli saksa, ranska, venäjä tai espanja ei ole väliä. Tärkeintä on että nuori opiskelee, kehittyy, haastaa itseään ja oppii.
Tutkimukset Porvoon alueella osoittavat, että ruotsi on ehdottomasti suosituin valinnaiskieli. Kaksikielisessä kaupungissa tämä on hyvin luonnollista. Lähivuosien aikana olisi kuitenkin hienoa nähdä, että nuoret lukisivat myös muita kieliä englannin ja ruotsin rinnalla. Tämän aikaansaamiseksi tulee vanhempien ja koulujen tukea ja kannustaa lapsiaan ja oppilaitaan tarttumaan uusiin haasteisiin.

Vuonna 2013, kun sukelsin mukaan Nuorisovaltuuston toimintaan en rehellisesti sanottuna tiennyt mihin olin lähtenyt mukaan. Toiset pitivät sitä loistavana väylänä vaikuttaa nuorten asioihin, kun taas toiset lähinnä hyvänä harrastustoimintana. Itselläni oli hyvinkin vahvoja ennakkoluuloja siitä, kuinka toimintaamme suhtauduttaisiin. Yllätyin kuitenkin positiivisesti, että jokaisessa Kaupunginkehityslautakunnan kokouksessa minut kohdattiin nuorten asioiden asiantuntijana tietämättömän ja kokemattoman nuoren sijasta.
Valtakunnallisissa Nuorisovaltuustojen tapahtumissa kävi usein nopeasti selväksi, että meillä Porvoossa on paljon enemmän kuin monella muulla NuValla. Meillä on vuotuinen budjetti (10 000€), koordinaattori joka kordinoi toimintaamme sekä puhe- ja läsnäolo-oikeus lähes kaikissa kaupunkimme työryhmissä ja lautakunnissa. Nämä asiat luovat NuVan toiminnalle loistavan pohjan. Olen kuitenkin aina nostanut keskustelun yhteydessä esille, ettei tätä voi pitää itsestäänselvyytenä. Nämä asiat ovat monen vuoden kovan työn tulosta. Meidän tulee siis jatkossakin edustaa lautakunnissa aktiivisesti ja käyttää budjettimme tehokkaasti ja viisaasti. Vain näin voimme pitää huolta siitä, että seuraavallakin valtuustolla on käytössään samat mahdollisuudet parantaa nuorten asemaa kaupungissamme.
Nuorisovaltuustolla on vielä pitkä matka kuljettavana ja monta epäilijää kohdattavana. Kovalla työllä, uusilla rohkeilla ajatuksilla ja asiantuntijuudella on Nuorisovaltuustolla loistavat mahdollisuudet kehittyä ja nostaa profiiliaan asukkaiden ja päättäjien keskuudessa kaupungissa.
Neljä vuotta Porvoon Nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja kaupunginkehityslautakunnan nuorten edustajana opetti minulle paljon kaupungistamme, sen asukkaista, päättäjistä ja päätöksenteosta. Toivon, että saan jatkaa tätä työtä kaupunginvaltuustossa seuraavalla kaudella.

-Nea Hjelt

Näin artikkelin, jossa mainittiin päättäjät ja heidän roolinsa. Eräs tutkija totesikin, että päättäjien tehtävänä on suojella tulevaisuutta menneisyydeltä. Jäin pohtimaan sitä tarkemmin.
Jos saisin investoida ihan mihin vain, investoisin ajatteluun. Tulevaisuus on sitä, miten näemme maailman. Tulevaisuuden ajatteleminen on erittäin tärkeää päätösten teon ja seuraavien askeleiden ottamisen kannalta. Pitää osata katsoa kauas vaikka nykyhetkellä päätös ei ehkä tuntuisikaan hyvältä. Jokaisella päätöksellä pitää olla tarkoitus sekä näkymä paremmasta.
Tulevaisuus on yhtä kuin sää. Molemmat ovat vaikeasti hallittavissa, mutta toista näistä on mahdollisuus rakentaa valinnoillaan vaikka tiedossa olisikin muuttujia jokaiselle päivälle. Tulevaisuuden vastaus ovat tavalliset ihmiset ja heidän rohkeat ajatuksensa.
Miksi ihmeessä kukaan haluaisi päättäjäksi ja poliitikoksi? Hyvä päättäjä kuuntelee nämä rohkeat ajatukset ja vie niitä eteenpäin. Päättäjillä on kuitenki parhaimmassa tapauksessa työkalu, jolla voidaan vaikuttaa toimintaympäristöön ja luoda edellytykset sille, että mahdollisuuksille ei ole olemassa mitään rajoja. Tämä vaatii kaikilta enemmän uteliaisuutta ja kykyä nähdä asioita toisten ihmisten silmin. Uusi aika vaatii myös uusia taitoja. Ulotetaan yhdessä nämä kaikki ajatukset arkeen, koulutukseen, yritys- ja kaupunkikulttuuriin.
Päädyin lauseeseen ”Vähemmän menneisyyttä, enemmän tulevaisuutta.” Tämä sen takia – koska minä, Nea Hjelt, olen valmis suojelemaan tulevaisuutta. Olen ennemmin valmis tarttumaan mahdollisuuksiin, kokeilemaan uutta ja mokaamaan kuin vastustamaan ja olemalla paikoillaan tekemättä yhtään mitään.
Olemme tien päässä, josta voi kääntyä oikealle ja vasemmalle. Edessä oleva kyltti näyttää vasemmalle menneisyyteen ja oikealle tulevaisuuteen. Mikäli käännyt vasemmalle, en ole oikea ehdokas sinulle. Mikäli oikealle, niin kuljetaan samaa reittiä eteenpäin. Toivon, että mahdollisimman moni valitsisi saman reitin äänestämällä näissä kunnallisvaaleissa numeroa 60.