Blogi

När jag var yngre pratade jag med min farmors mamma alltså min momi som var med i kriget som lotta om hur tryggheten var under kriget. Hon svarade genast att det fanns ingen trygghet.
De satte mig att tänka, hur det kändes att vara barn på den tiden när pappan var vid fronten och mamma fick stå i med alla uppgifter kring hemmet natt och dag. I staden var det allmän kaos och barnen såg när människorna dog runt omkring till exempel av bomber. Läget var hela tiden instabilt och man kunde aldrig veta när bombademangen började på nytt.
Onneksi nämä päivät ovat nyt takanapäin kiitos veteraanien. Ja meillä on onni asua turvallisessa, vapaassa ja itsenäisessä Suomessa ja toteuttaa unelmia ja haaveitamme, joten kiitos sotiemme veteraanit, että olette rakentaneet meille turvallisen kotimaan, josta me nuoret suurella kunnialla pidämme huolta nyt ja tuleveisuudessa.
Lyckligtvis är dessa dagar bakom oss och det skall vi tacka krigsveteranerna för. Vi är lyckligt lottade att vi kan bo i ett tryggt, fritt och självständigt Finland. Vi kan förverkliga våra drömmar och visioner, alltså ett tack till våra veteraner, för att ni har byggt upp ett tryggt hemland, som vi ungdomar skall förvalta med heder nu och i framtiden.
Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
En riktigt god självständighetsdag!

Puolueitten väliset neuvottelut on käyty ja keskiviikona 12.6. uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa tehtiin päätös tulevan kauden paikkajaoista.

Vaaliteemoihinikin osuvasti sopien sain suomenkielisenkoulutusjaoston puheenjohtajuuden. Kattavamman kokonaiskuvan takaamiseksi sain myös kokoomuksen naispaikan sivistyslautakunnassa. Tämän lisäksi olen tulevankauden myös hallituksen varajäsenenä.

Nöyränä ja onnellisena kiitän luottamuksesta.

Tulevaisuuden valtiopäivät ylitti kyllä kaikki odotukset! Ohjelmakattaus oli monipuolinen ja pitsti aidosti pohtimaan ja kyseenalaistamaan nykyistä järjestelmäämme, puolueita ja yhteisten asioiden hoitamisen muotoja. Pohdinta päivän teemojen ympärillä jatkuu varmasti vielä pitkään.
Kiitos hienosta ja avartavasta päivästä!

Lisää pohdintaa päivästä luvassa myöhemmin.
#TVP #suomi100

Kielten opiskeluun käytetty aika ja vaiva maksaa itsensä tulevaisuudessa takaisin.
Kielten opiskelu on suuri rikkaus ja mahdollisuus. Me pidämme sitä usein itsestäänselvyytenä. Valitettavasti yhä harvemmat opiskelevat useampia kieliä kouluissa, kuin mitä on pakko. Useimpien opiskelijoiden valikoimaan kuuluu pitkä englanti ja joko pitkä- tai keskipitkäruotsi. Kolmea tai useampaa kieltä opiskelevien osuus on huomattavasti pienentynyt. Kielikysymys onkin siis hieman kaksijakoinen. Suomalaisten kielipääoma kapenee, mutta samalla voidaan todeta, että nykynuoret ovat kuitenkin erittäin taitavia esimerkiksi englanninkielessä. Englanti alkaa kuitenkin olemaan jo perustaito, jonka oletetaan nykyään olevan kaikilla hallinnassa.
Miten saisimme nuoret opiskelemaan enemmän kieliä? Pääsääntöisesti alkaa ensimmäisen vieraankielen opiskelu peruskoulun kolmannella luokalla. Usein ensimmäinen vieraskieli suomenkielisissä kouluissa on englanti. Mielestäni tulisi englanninkielen opetusta ehdottomasti aikaistaa. Monet lapset osaavat jo alle kouluikäisinä useampia englanninkielisiä sanoja, sillä englanninkieli on läsnä jokapäiväisessä arjessa. Miksei siis aloittaa opiskeluakin jo aikaisemmin?
Useat tutkimukset osoittavat, että kielten opiskelulla on paljon positiivisia vaikutteita nuoren tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa oletetaan kielitaitoa miltein kaikissa ammateissa, sillä maailma ja Suomi kansainvälistyy kokoajna. Omasta kokemuksestani voinkin sanoa, että konkreettista kielenkäyttöä tulisi ehdottomasti lisätä oppitunneilla. Puhuminen opettaa paljon ja esimerkiksi ulkomaalaisten koulujen yhteistyöprojektit ja vaihtovuodet opettavat ja luovat varmuutta mitä parhaalla tavalla vieraankielen käyttöön.
Kielten opettamiseen liittyvät kysymykset herättävät Porvoossa paljon keskustelua. Erityisesti ruotsinkielen opetus herättää vahvoja mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Itse kuitenkin ajattelen, että nuoria tulee kannustaa opiskelemaan ylimääräisiä kieliä. Sillä onko tämä ylimääräinen kieli saksa, ranska, venäjä tai espanja ei ole väliä. Tärkeintä on että nuori opiskelee, kehittyy, haastaa itseään ja oppii.
Tutkimukset Porvoon alueella osoittavat, että ruotsi on ehdottomasti suosituin valinnaiskieli. Kaksikielisessä kaupungissa tämä on hyvin luonnollista. Lähivuosien aikana olisi kuitenkin hienoa nähdä, että nuoret lukisivat myös muita kieliä englannin ja ruotsin rinnalla. Tämän aikaansaamiseksi tulee vanhempien ja koulujen tukea ja kannustaa lapsiaan ja oppilaitaan tarttumaan uusiin haasteisiin.

Vuonna 2013, kun sukelsin mukaan Nuorisovaltuuston toimintaan en rehellisesti sanottuna tiennyt mihin olin lähtenyt mukaan. Toiset pitivät sitä loistavana väylänä vaikuttaa nuorten asioihin, kun taas toiset lähinnä hyvänä harrastustoimintana. Itselläni oli hyvinkin vahvoja ennakkoluuloja siitä, kuinka toimintaamme suhtauduttaisiin. Yllätyin kuitenkin positiivisesti, että jokaisessa Kaupunginkehityslautakunnan kokouksessa minut kohdattiin nuorten asioiden asiantuntijana tietämättömän ja kokemattoman nuoren sijasta.
Valtakunnallisissa Nuorisovaltuustojen tapahtumissa kävi usein nopeasti selväksi, että meillä Porvoossa on paljon enemmän kuin monella muulla NuValla. Meillä on vuotuinen budjetti (10 000€), koordinaattori joka kordinoi toimintaamme sekä puhe- ja läsnäolo-oikeus lähes kaikissa kaupunkimme työryhmissä ja lautakunnissa. Nämä asiat luovat NuVan toiminnalle loistavan pohjan. Olen kuitenkin aina nostanut keskustelun yhteydessä esille, ettei tätä voi pitää itsestäänselvyytenä. Nämä asiat ovat monen vuoden kovan työn tulosta. Meidän tulee siis jatkossakin edustaa lautakunnissa aktiivisesti ja käyttää budjettimme tehokkaasti ja viisaasti. Vain näin voimme pitää huolta siitä, että seuraavallakin valtuustolla on käytössään samat mahdollisuudet parantaa nuorten asemaa kaupungissamme.
Nuorisovaltuustolla on vielä pitkä matka kuljettavana ja monta epäilijää kohdattavana. Kovalla työllä, uusilla rohkeilla ajatuksilla ja asiantuntijuudella on Nuorisovaltuustolla loistavat mahdollisuudet kehittyä ja nostaa profiiliaan asukkaiden ja päättäjien keskuudessa kaupungissa.
Neljä vuotta Porvoon Nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja kaupunginkehityslautakunnan nuorten edustajana opetti minulle paljon kaupungistamme, sen asukkaista, päättäjistä ja päätöksenteosta. Toivon, että saan jatkaa tätä työtä kaupunginvaltuustossa seuraavalla kaudella.

-Nea Hjelt

Näin artikkelin, jossa mainittiin päättäjät ja heidän roolinsa. Eräs tutkija totesikin, että päättäjien tehtävänä on suojella tulevaisuutta menneisyydeltä. Jäin pohtimaan sitä tarkemmin.
Jos saisin investoida ihan mihin vain, investoisin ajatteluun. Tulevaisuus on sitä, miten näemme maailman. Tulevaisuuden ajatteleminen on erittäin tärkeää päätösten teon ja seuraavien askeleiden ottamisen kannalta. Pitää osata katsoa kauas vaikka nykyhetkellä päätös ei ehkä tuntuisikaan hyvältä. Jokaisella päätöksellä pitää olla tarkoitus sekä näkymä paremmasta.
Tulevaisuus on yhtä kuin sää. Molemmat ovat vaikeasti hallittavissa, mutta toista näistä on mahdollisuus rakentaa valinnoillaan vaikka tiedossa olisikin muuttujia jokaiselle päivälle. Tulevaisuuden vastaus ovat tavalliset ihmiset ja heidän rohkeat ajatuksensa.
Miksi ihmeessä kukaan haluaisi päättäjäksi ja poliitikoksi? Hyvä päättäjä kuuntelee nämä rohkeat ajatukset ja vie niitä eteenpäin. Päättäjillä on kuitenki parhaimmassa tapauksessa työkalu, jolla voidaan vaikuttaa toimintaympäristöön ja luoda edellytykset sille, että mahdollisuuksille ei ole olemassa mitään rajoja. Tämä vaatii kaikilta enemmän uteliaisuutta ja kykyä nähdä asioita toisten ihmisten silmin. Uusi aika vaatii myös uusia taitoja. Ulotetaan yhdessä nämä kaikki ajatukset arkeen, koulutukseen, yritys- ja kaupunkikulttuuriin.
Päädyin lauseeseen ”Vähemmän menneisyyttä, enemmän tulevaisuutta.” Tämä sen takia – koska minä, Nea Hjelt, olen valmis suojelemaan tulevaisuutta. Olen ennemmin valmis tarttumaan mahdollisuuksiin, kokeilemaan uutta ja mokaamaan kuin vastustamaan ja olemalla paikoillaan tekemättä yhtään mitään.
Olemme tien päässä, josta voi kääntyä oikealle ja vasemmalle. Edessä oleva kyltti näyttää vasemmalle menneisyyteen ja oikealle tulevaisuuteen. Mikäli käännyt vasemmalle, en ole oikea ehdokas sinulle. Mikäli oikealle, niin kuljetaan samaa reittiä eteenpäin. Toivon, että mahdollisimman moni valitsisi saman reitin äänestämällä näissä kunnallisvaaleissa numeroa 60.

http://www.uusimaa.fi/artikkeli/484253-vaalityohon-lukulomalla-18-vuotias-nea-hjelt-valitsi-kokoomuksen