Blogi

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole paras ratkaisu niihin ongelmiin, joiden vuoksi nuori on vaarassa jäädä vaille toisen asteen tutkintoa.
Kannettu oppilas ei luokassa pysy, eikä pidennetty oppivelvollisuus ratkaise yksinään koulutuksen keskeyttämisen taustalla olevia syitä. Kun perusta ei ole kunnossa, on tätä myöhemmin haastavampi korjata.
Käy lukemassa koko mielipidekirjoitus tästä.

Kirjoitettiin Aneten, Elinin ja Tuulin kanssa hieman meidän ajatuksista koulun ja syksyn osalta.

Muutama kantava ajatus lausunnosta, jonka Janne Rannan kanssa teimme:

Kantavana ajatuksena on, että näemme säästöohjelman erittäin tarpeellisena, jotta selviämme taloudellisista haasteista tulevina vuonna. Päätimme myös, ettemme puutu yksityiskohtiin ja rasita yksi kohde kerrallaan yli säästökohteita, vaan toteamme että ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia ei säästöjä saada aikaan.
Lienee myös paikallaan todeta, että luotamme vahvasti siihen että virkamiehet tuntevat oman alansa parhaiten ja löytävät sieltä esitettäväksi fiksuimmat säästökohteet.

Keskeistä on ymmärtää, että säästöjä olisi tarvittu ilman koronaakin. Nyt tarvittavien säästöjen määrä vain on alkuperäistä säästö tarvetta suurempi. Sivistystoimen osalta puhumme ehdotettujen säästöjen osalta vuosille 2021-2023 noin 500 000 – 800 000 eurosta eli noin 0,4 % – 0, 67% kokonaisbudjetin ollessa noin 120 miljoonaa. 

Voitanemme siis olla yhtä mieltä siitä, että näitä lukuja voidaan pitää varsin kohtuullisina.

Säästöjen tulee painottua selkeästi toiminnan rakenteellisiin säästöihin ja toimitilakulujen pienentämiseen. Näin ollen ne eivät vahingoita palvelun laatua tai muuta haittaavasti asiakasrajapinnassa arkea. Sivistystoimi on tulevaisuustoimiala, jonka pääasialliset asiakkuudet koostuvat lapsista ja nuorista. Tunnistamme myös, että toimialan merkitys koronan jälkeisenä aikana tulee olemaan merkittävä.

Asioita joita meidän tulee tehdä on uudistaa kumppanuus- ja sidosryhmä malleja ja luoda pohjaa yrittäjyydelle ja alueellemme vetovoimaa sekä kilpailukykyä. Meidän tulee myös reagoida toimintaympäristön muutoksiin ajoissa.

Säästöt tulee tehdä yhdessä vastuutakantaen niin, että säästö yhdeltä sektorilta ole kulu toiselle.  Lisäksi tulee meidän kaikilla hallinnon tasoilla pyrkiä vastuullisesti hakemaan ratkaisuja, joilla osaltaan vältetään asukkaisiin kohdistuvat kohoavat vero- ja maksurasitukset.

Valitettavasti hävisimme äänestyksen 2-9. Asia ei ole onneksi vielä loppuun käsitelty ja vaikuttamisen paikkoja on edessä vielä useita! 

Oman mielipiteesi ohjelmasta voit kertoa täällä!

Kun tulin valituksi valtuustoon ajattelin, että asioita voisi muuttaa nopeasti ja ketterästi. Olin väärässä.
Olin suunnitellut, että minusta tulee se valtuutettu, joka pitää huolta siitä että Porvoolaisilla lapsilla on maailman parhaat koulut ja opetus, mutta ennen kaikkea valmistuessaan myös maailman parhaat taidot. Taidot, joilla tulevaisuudessa pärjätä globaaleilla markkinoilla.

Nyt miltein kolmen vuoden valtuustotyöskentelyn jälkeen on kuitenkin myönnettävä, että iso osaa ajasta on mennyt seiniä koskeviin keskusteluihin. Tilaa ja aikaa käydä ennakkoluulotonta keskustelua opetuksen sisällöstä on ollut liian vähän. Meillä on edelleen jatkuvasti tiloihin ja rakennukseen liittyviä haasteita ratkaistavana, jolloin kiihkein keskustelu pyörii niiden kysymysten ympärillä.

Arviointiraportti lukuvuodelta 2018 – 2019

Loppuvuodesta 2019 julkaistiin kaupungin koulutustoimen arviointiraportti koskien lukuvuotta 2018-2019. Kyseisenä lukuvuonna suomenkielisissä peruskouluissa opiskeli 3878 oppilasta, joista piti huolta ja opetti yli 450 aikuista. Tukea koulunkäyntiin tarvitaan yhä enemmän.

Samassa raportissa käsiteltiin oppimistuloksia matematiikan osalta. Raportista voimme lukea, että matemaattista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoa tarvittaisiin muuttuvassa maailmassa yhä enemmän, jolloin matematiikan osaaamisen merkitys on korostunut. Ongelmana on kuitenkin innostuksen ja kiinnostuksen puute. Matematiikan oppimistuloksia on mitattu jo useamman vuoden ajan Porvoossa ja vuodesta 2013 siihen on osallistuneet Porvoon 6. -ja 9. – luokkalaiset, jolloin voimme tutkia osaamisen tason muuttumista.

Henkilökohtaisesti suurin huolenaiheeni kuitenkin kohdistuu lukutaitoon. Esimerkiksi heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut pojissa neljässä vuodessa 17 prosenttiyksikköä. Yleisesti voimme muutenkin todeta, että hyvien ja keskitasoisten lukijoiden osuus vähenee samalla kun heikkojen lukijoiden määrä nousee. Mielestäni meidän tulee aidosti olla huolissaan, jos kuudesluokkalaisista heikkojen lukijoiden osuus on yli kolmannes oppilaistamme.

Kouluissa tehdään hienoa ja motivoitunutta työtä lukutaidon parantamiseksi. Raportissa todentaankin: ” Kouluilla on erilaisia lukutaitoprojekteja ja luku- ja opiskelutaitoihin panostetaan monipuolisesti eri oppiaineissa ja eri luokkatasoilla. ” Yhdyn myös ajatukseen siitä, että yläkouluun tulisi saada yhteinen lukutaidon mittari jatkoseurannan kannalta.

Lukutaito on suunnattoman tärkeä taito tulevaisuutta ajatellessa. Meille ei voi olla ”ihan sama” osaako lapsemme lukea. En mene sen syvemmin lukutaidon merkitykseen, sillä uskon sen olevan selvä meille kaikille. Kysymys kuuluukin, että miten saamme lapset innostumaan lukemisesta. Tutkimuksissa on nostettu esille kodin ja vanhempien merkitys lukemisesta kiinnostumiseen.

Mutta mitä kaupunki voi tehdä?

Kokoomus teki lokakuussa 2019 valtuustoaloitteen, joka on jätetty jo liki 20 paikkakunnalla. Lisää lukutaitoa! -aloitteessa esitetään, että lasten ja nuorten lukutaitoa voitaisiin lisätä teatterin ja draaman keinoin. Konkreettisena esimerkkinä on käytetty Helsingin kaupunginkirjastolla jo seitsemän vuotta ollutta kirjaston teatteritätiä. Teat­te­ri­täti on vuosien aikana vinkan­nut ja innos­ta­nut useita tuhan­sia lapsia ja nuoria luke­maan.

Itse en osaa sanoa onko teatteritäti tai teatterisetä ratkaisu ongelmaamme, mutta meidän tulee kokeilla uusia tapoja, joista yksi voi olla teatteri tai ehkä muut esikuvat tai kirjojen vielä parempi saatavuus? Mikä on selvää, tulee opettajille tarjota lisää koulutusta, jotta heillä olisi myös aiempaa enemmän välineitä käytössä oppilaiden innostamiseen ja opettamiseen.

Mikäli juuri sinulla on idea mitä esimerkiksi Porvoon kaupunki voisi tehdä, niin laita viestiä ja koitetaan yhdessä kehittää yhä useamman lapsen ja nuoren lukutaitoa!

Joukkoliikenne lienee kaupunkimme ikuisuusongelma. Ongelmia kaukoliikenteen suhteen on pystytty ratkaisemaan, sillä volyymit esimerkiksi välillä Porvoo-Helsinki ovat suuria. Paikallisliikenne kuitenkin tuottaa jatkuvasti harmaita hiuksia usealle eri taholle.
Kuitenkin jo esimerkiksi Kuuluuko Nuorten Ääni? -tilaisuuksissa vajaa 10 vuotta sitten oli paikallisliikenne teemana ja on ollut vielä lähivuosinakin. Me tunnistamme sen heikkouksia, joihin lukeutuvat esimerkiksi vuorojen määrä, reitit sekä matkojen hinnoittelu. Valitettavasti toistaiseksi emme kuitenkaan ole löytäneet sellaista ratkaisua, joka aidosti palvelisi kaupunkilaisia parhaalla mahdollisella tavalla, mutta joka samalla olisi kustannustehokas ja fiksu ratkaisu kaupungin ja yrittäjänkin näkökulmasta.

Selvitystyön alkaessa olisi meidän tärkeää muistaa olla rohkeita ja etsiä ratkaisuja myös jo olemassa olevien vaihtoehtojen ulkopuolelta.

(kuva: Uusimaa 15.1.2020.)

Viikonloppuna vietettiin Kokoomusnuorten liittokokousta Espoossa, jossa valittiin liitolle uusi puheenjohtajisto sekä liittohallitus. Paljon onnea valituiksi tulleille ja tsemppiä tuleviin haasteisiin!

Pidetään yhdessä huolta siitä, että olemme myös jatkossa yhdessä rohkeita ja näkemyksellisiä haastajia, jotka rakentavasti ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin puolustaen samalla meidän liitolle tärkeitä arvoja.

Kokoomusnuoret valitsi liittohallituksen vuodelle 2020