Oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole paras ratkaisu niihin ongelmiin, joiden vuoksi nuori on vaarassa jäädä vaille toisen asteen tutkintoa.
Kannettu oppilas ei luokassa pysy, eikä pidennetty oppivelvollisuus ratkaise yksinään koulutuksen keskeyttämisen taustalla olevia syitä. Kun perusta ei ole kunnossa, on tätä myöhemmin haastavampi korjata.
Käy lukemassa koko mielipidekirjoitus tästä.

Kirjoitettiin Aneten, Elinin ja Tuulin kanssa hieman meidän ajatuksista koulun ja syksyn osalta.

Muutama kantava ajatus lausunnosta, jonka Janne Rannan kanssa teimme:

Kantavana ajatuksena on, että näemme säästöohjelman erittäin tarpeellisena, jotta selviämme taloudellisista haasteista tulevina vuonna. Päätimme myös, ettemme puutu yksityiskohtiin ja rasita yksi kohde kerrallaan yli säästökohteita, vaan toteamme että ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia ei säästöjä saada aikaan.
Lienee myös paikallaan todeta, että luotamme vahvasti siihen että virkamiehet tuntevat oman alansa parhaiten ja löytävät sieltä esitettäväksi fiksuimmat säästökohteet.

Keskeistä on ymmärtää, että säästöjä olisi tarvittu ilman koronaakin. Nyt tarvittavien säästöjen määrä vain on alkuperäistä säästö tarvetta suurempi. Sivistystoimen osalta puhumme ehdotettujen säästöjen osalta vuosille 2021-2023 noin 500 000 – 800 000 eurosta eli noin 0,4 % – 0, 67% kokonaisbudjetin ollessa noin 120 miljoonaa. 

Voitanemme siis olla yhtä mieltä siitä, että näitä lukuja voidaan pitää varsin kohtuullisina.

Säästöjen tulee painottua selkeästi toiminnan rakenteellisiin säästöihin ja toimitilakulujen pienentämiseen. Näin ollen ne eivät vahingoita palvelun laatua tai muuta haittaavasti asiakasrajapinnassa arkea. Sivistystoimi on tulevaisuustoimiala, jonka pääasialliset asiakkuudet koostuvat lapsista ja nuorista. Tunnistamme myös, että toimialan merkitys koronan jälkeisenä aikana tulee olemaan merkittävä.

Asioita joita meidän tulee tehdä on uudistaa kumppanuus- ja sidosryhmä malleja ja luoda pohjaa yrittäjyydelle ja alueellemme vetovoimaa sekä kilpailukykyä. Meidän tulee myös reagoida toimintaympäristön muutoksiin ajoissa.

Säästöt tulee tehdä yhdessä vastuutakantaen niin, että säästö yhdeltä sektorilta ole kulu toiselle.  Lisäksi tulee meidän kaikilla hallinnon tasoilla pyrkiä vastuullisesti hakemaan ratkaisuja, joilla osaltaan vältetään asukkaisiin kohdistuvat kohoavat vero- ja maksurasitukset.

Valitettavasti hävisimme äänestyksen 2-9. Asia ei ole onneksi vielä loppuun käsitelty ja vaikuttamisen paikkoja on edessä vielä useita! 

Oman mielipiteesi ohjelmasta voit kertoa täällä!

Kun tulin valituksi valtuustoon ajattelin, että asioita voisi muuttaa nopeasti ja ketterästi. Olin väärässä.
Olin suunnitellut, että minusta tulee se valtuutettu, joka pitää huolta siitä että Porvoolaisilla lapsilla on maailman parhaat koulut ja opetus, mutta ennen kaikkea valmistuessaan myös maailman parhaat taidot. Taidot, joilla tulevaisuudessa pärjätä globaaleilla markkinoilla.

Nyt miltein kolmen vuoden valtuustotyöskentelyn jälkeen on kuitenkin myönnettävä, että iso osaa ajasta on mennyt seiniä koskeviin keskusteluihin. Tilaa ja aikaa käydä ennakkoluulotonta keskustelua opetuksen sisällöstä on ollut liian vähän. Meillä on edelleen jatkuvasti tiloihin ja rakennukseen liittyviä haasteita ratkaistavana, jolloin kiihkein keskustelu pyörii niiden kysymysten ympärillä.

Arviointiraportti lukuvuodelta 2018 – 2019

Loppuvuodesta 2019 julkaistiin kaupungin koulutustoimen arviointiraportti koskien lukuvuotta 2018-2019. Kyseisenä lukuvuonna suomenkielisissä peruskouluissa opiskeli 3878 oppilasta, joista piti huolta ja opetti yli 450 aikuista. Tukea koulunkäyntiin tarvitaan yhä enemmän.

Samassa raportissa käsiteltiin oppimistuloksia matematiikan osalta. Raportista voimme lukea, että matemaattista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoa tarvittaisiin muuttuvassa maailmassa yhä enemmän, jolloin matematiikan osaaamisen merkitys on korostunut. Ongelmana on kuitenkin innostuksen ja kiinnostuksen puute. Matematiikan oppimistuloksia on mitattu jo useamman vuoden ajan Porvoossa ja vuodesta 2013 siihen on osallistuneet Porvoon 6. -ja 9. – luokkalaiset, jolloin voimme tutkia osaamisen tason muuttumista.

Henkilökohtaisesti suurin huolenaiheeni kuitenkin kohdistuu lukutaitoon. Esimerkiksi heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut pojissa neljässä vuodessa 17 prosenttiyksikköä. Yleisesti voimme muutenkin todeta, että hyvien ja keskitasoisten lukijoiden osuus vähenee samalla kun heikkojen lukijoiden määrä nousee. Mielestäni meidän tulee aidosti olla huolissaan, jos kuudesluokkalaisista heikkojen lukijoiden osuus on yli kolmannes oppilaistamme.

Kouluissa tehdään hienoa ja motivoitunutta työtä lukutaidon parantamiseksi. Raportissa todentaankin: ” Kouluilla on erilaisia lukutaitoprojekteja ja luku- ja opiskelutaitoihin panostetaan monipuolisesti eri oppiaineissa ja eri luokkatasoilla. ” Yhdyn myös ajatukseen siitä, että yläkouluun tulisi saada yhteinen lukutaidon mittari jatkoseurannan kannalta.

Lukutaito on suunnattoman tärkeä taito tulevaisuutta ajatellessa. Meille ei voi olla ”ihan sama” osaako lapsemme lukea. En mene sen syvemmin lukutaidon merkitykseen, sillä uskon sen olevan selvä meille kaikille. Kysymys kuuluukin, että miten saamme lapset innostumaan lukemisesta. Tutkimuksissa on nostettu esille kodin ja vanhempien merkitys lukemisesta kiinnostumiseen.

Mutta mitä kaupunki voi tehdä?

Kokoomus teki lokakuussa 2019 valtuustoaloitteen, joka on jätetty jo liki 20 paikkakunnalla. Lisää lukutaitoa! -aloitteessa esitetään, että lasten ja nuorten lukutaitoa voitaisiin lisätä teatterin ja draaman keinoin. Konkreettisena esimerkkinä on käytetty Helsingin kaupunginkirjastolla jo seitsemän vuotta ollutta kirjaston teatteritätiä. Teat­te­ri­täti on vuosien aikana vinkan­nut ja innos­ta­nut useita tuhan­sia lapsia ja nuoria luke­maan.

Itse en osaa sanoa onko teatteritäti tai teatterisetä ratkaisu ongelmaamme, mutta meidän tulee kokeilla uusia tapoja, joista yksi voi olla teatteri tai ehkä muut esikuvat tai kirjojen vielä parempi saatavuus? Mikä on selvää, tulee opettajille tarjota lisää koulutusta, jotta heillä olisi myös aiempaa enemmän välineitä käytössä oppilaiden innostamiseen ja opettamiseen.

Mikäli juuri sinulla on idea mitä esimerkiksi Porvoon kaupunki voisi tehdä, niin laita viestiä ja koitetaan yhdessä kehittää yhä useamman lapsen ja nuoren lukutaitoa!

Joukkoliikenne lienee kaupunkimme ikuisuusongelma. Ongelmia kaukoliikenteen suhteen on pystytty ratkaisemaan, sillä volyymit esimerkiksi välillä Porvoo-Helsinki ovat suuria. Paikallisliikenne kuitenkin tuottaa jatkuvasti harmaita hiuksia usealle eri taholle.
Kuitenkin jo esimerkiksi Kuuluuko Nuorten Ääni? -tilaisuuksissa vajaa 10 vuotta sitten oli paikallisliikenne teemana ja on ollut vielä lähivuosinakin. Me tunnistamme sen heikkouksia, joihin lukeutuvat esimerkiksi vuorojen määrä, reitit sekä matkojen hinnoittelu. Valitettavasti toistaiseksi emme kuitenkaan ole löytäneet sellaista ratkaisua, joka aidosti palvelisi kaupunkilaisia parhaalla mahdollisella tavalla, mutta joka samalla olisi kustannustehokas ja fiksu ratkaisu kaupungin ja yrittäjänkin näkökulmasta.

Selvitystyön alkaessa olisi meidän tärkeää muistaa olla rohkeita ja etsiä ratkaisuja myös jo olemassa olevien vaihtoehtojen ulkopuolelta.

(kuva: Uusimaa 15.1.2020.)

Viikonloppuna vietettiin Kokoomusnuorten liittokokousta Espoossa, jossa valittiin liitolle uusi puheenjohtajisto sekä liittohallitus. Paljon onnea valituiksi tulleille ja tsemppiä tuleviin haasteisiin!

Pidetään yhdessä huolta siitä, että olemme myös jatkossa yhdessä rohkeita ja näkemyksellisiä haastajia, jotka rakentavasti ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin puolustaen samalla meidän liitolle tärkeitä arvoja.

Kokoomusnuoret valitsi liittohallituksen vuodelle 2020

Viikonloppuna tulin valituksi Uudenmaan Kokoomuksen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Innolla odotan mitä kaikkea ensi vuosi voikaan tuoda tullessaan.

Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi valittiin Heikki Vestman Sipoosta, sekä toiseksi varapuheenjohtajaksi Jarno Limnéll Espoosta.

Alkuvuodesta 2020 avaan lisää ajatuksia tulevan vuoden suunnitelmista Uudenmaan piirin osalta.

Iso kiitos luottamuksestanne!

Lisää vuoden 2020 kokoonpanosta voit lukea täältä.

KAUPUNGIN INVESTOINNEISSA OLTAVA KULUKATTO

Kaupunginjohtaja on toivonut, että puolueryhmät keskustelisivat kriittisesti tulevan Tolkis skolanin kokonaisuudesta, koska oppilaskohtaiset kustannukset ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Koulun tämän hetkinen kustannusarvio on lähes 5,6 miljoonaa euroa, kun alkuvaiheessa kustannusarvio oli noin 3 miljoonaa euroa. Koulun arvioitu oppilasmäärä on 140 oppilasta ja näin olemassa olevan koulun remontoimisen sekä uudisosan liikuntasalin ja pukuhuoneiden kustannusarvio on 40.000 € oppilaspaikkaa kohden. Vertailun vuoksi Västra Enhetsskolanin kokonaan uuden rakennuksen hinta on 38.747 € oppilaspaikkaa kohden.

Vai onko kaupungin päättäjien poliittinen tahtotilanne se, että syksyn ja ensi vuoden tulevat vaalit näyttävät olevan järkevän talouspolitiikan esteenä? Edellisellä valtuustokaudella tehty pää
tös, että Tolkis skolan rakennetaan, on toki koululaisten kannalta hyvä nykyisten väliaikaisten tilojen sijaan. Koulun rakentaminen ei auta kuitenkaan nykyisiä isompia oppilaita, jotka siirtyvät vuoden parin sisällä yläasteelle.

Tolkis skolan siis rakennetaan ja sen kustannusarvio piti olla noin 3 miljoonaa euroa. Mutta sitten päättäjille tuotiin lisäkustannusarvioita mm. liikuntatiloista ja muista ideoista. Kuka tai ketkä päättävät mitä koulujen tilat maksavat, mitä sinne rakennetaan? Kaupungin viranhaltijoiden roolit tuntuivat menevän sekaisin. Rehtori päättää ja kaupungilla on piikki auki? Missä kulkee raja kustannusten kasvussa?

Ei voi mitenkään olla niin, että koulujen rakentamisessa sekä remontoinnissa ei ole kulukattoa! Jos rakennamme omaa kotia, voimmeko suunnitella ihan kaikkea mitä haluamme ihan millä hinnalla hyvänsä? Onko kaupungilla pohjattomasti rahaa. Ei ole. Velkataakkamme on jo nyt kestämättömällä tasolla.

VE koulun arvioitu kustannus on noussut jo 21,5 miljoonaan euroon. Tolkis skolanin suunnittelun kustannukset karkasivat käsistä. Päättäjiltä ja viranhaltijoilta tuntuu unohtuneen, että raha ei kasva puussa eikä veronmaksajan lompakossa: velka veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. On väärin, että muut koulut jäävät nyt heikompaan asemaan eikä näytä olevan poissuljettua myöskään kyläkoulujen vähentäminen. Onko sitten seuraavana kyläkoulut, VE-koulun pienentäminen vai mikä?

Jo vuosien ajan Tolkis skolan ja Tolkkisten koulu ovat käyttäneet läheistä Tolkkisten monitoimitaloa sisäliikuntaan. Koululiikunnassahan tehdään muutakin kuin sisäliikuntaa, uidaan, hiihdetään, luistellaan, suunnistetaan jne. Nyt kuitenkin Tolkis skolaniin kaavaillaan pientä liikuntasalia Monitoimihallin lisäksi. Tämä lisäys ja koko paisunut kokonaisuus on herättänyt keskustelua jo pitkään. Uskomme, että jos suunnittelu olisi pidetty realistisella pohjalla, koulun rakentaminen olisi edennyt nopeammin. On todella ikävää, että alueen koulujen rakentaminen on kestänyt aivan liian kauan.

Mielestämme veronkorotus ei ole vaihtoehto. Nina Uski jätti kaupunginhallituksen kokouksessa pöytäkirjamerkinnän: ”Jatkossa mikään koulurakentaminen ei voi edetä ilman tarkempaa kustannusten seuraamista ja valvontaa. Investointikatto on välttämätön.”

Mielestämme liikuntasalin rakentaminen Tolkis skolanin yhteyteen on tässä kohtaa täysin turha. Käytetään yhteistyössä kahden koulun kanssa Monitoimihallia, satsataan hallin kunnostukseen tulevaisuudessa. Näin ollen säästämme myös rakentamisessa aikaa, kun tämä rakentamisvaihe jää välistä.

Muistutamme vielä, että meillä on monta sisäilmaongelmista kärsivää koulua ja päiväkotia, joiden kunnostus on välttämätöntä. ”Rahareikiä”siis riittää.

Nina Uski, KOK kaupunginvaltuutettu
Janne Ranta, KOK kaupunginvaltuutettu
Nea Hjelt, KOK kaupunginvaltuutettu
Juha Kittilä, KOK kaupunginvaltuutettu
Hilkka-Leena Orava, KOK varavaltuutettu
Jere Riikonen, KD kaupunginvaltuutettu

Porvoon Kokoomus: http://porvoonkokoomus.fi/kaupungin-investoinneissa-oltava-kulukatto/?fbclid=IwAR0GTkU-drWfCFlaVWjw34KeoUah5bH3oSqbjFafZXn_UFAPAwrP1JSklrY

Porvoo 2030 -Oppiminen digiaikaan -teemailta pohti oppimisen ja koulutuksen tulevaisuuden haasteita.

Paneelissa keskustelijoina:
Anne Lahnajärvi, päätoimittaja, puheenjohtaja
Nea Hjelt, kaupunginvaltuutettu, Porvoon kaupunki
Hilding Mattsson, sivistysjohtaja, Porvoon kaupunki
Jukka Meklin, toimitusjohtaja, Tabletkoulu
Pekka Peura, yksilöllisen opetusmallin kehittäjä
Sanna-Kaisa Pulkkinen, lastentarhanopettaja, Näsin päiväkoti
Kaisa Ryöppy, rehtori, Linnankosken lukio
Teuvo Sankila, kustannusjohtaja, Otava Oppimisen palvelut
Pasi Siltakorpi, erityisluokanopettaja, Pääskytien koulu
Kurt Torsell, muutosjohtaja, Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko

Lisää illasta voitte lukea :
https://www.uusimaa.fi/artikkeli/600038-menestys-on-oppijasta-itsesta-kiinni

Lisää aiheesta paikallislehti Uusimaassa:

Pääkirjoitus: https://www.uusimaa.fi/blogi/697465-paakirjoitus-vanhemmuus-tarvitsee-tukea
Anne Lahnajärvi, päätoimittaja

Lehtiartikkeli: https://www.uusimaa.fi/artikkeli/694215-porvoo-tahtaa-lapsiystavalliseksi-kunnaksi